Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutettukollegat ja viranhaltijat,
Viime vuonna talousarviokokouksessa Keskustan ryhmä peräänkuulutti läpinäkyvyyttä talousarvion laadintaan. Vertasin meidän talousarvioprosessia Keisarin uudet vaatteet satuun, sillä meille valtuutetuille annetaan ymmärtää, että päättäisimme siitä, mihin Pirhassa rahat käytetään (ja monet täällä salissa varmasti edelleenkin siihen uskovat). Mutta emmehän me oikeasti siitä päätä.
116 sivuisen talousarviokirjan sivulla 21 luetellaan ne muutamat kohdat, jotka siinä koko kirjassa ovat sitovia.
Sitovia ovat käyttötalousosiossa palvelulinjojen toimintakate (eli menojen ja tuottojen erotus). Tarkoittaa sitä, että jos ei tule arvioituja tuottoja, täytyy jostain leikata. Mutta hyvä kollegat, missään ei mainita, mitkä ovat ne tuotot, ja mitkä ovat ne menot. Tässä annetaan avoin valtakirja viranhaltijoille toimia ja käytännössä siis tarpeen tullen leikata. Sitten saamme sanomalehdestä lukea, mitä toimia on tehty.
Miksi me valtuutetut tämän hyväksymme? Onko tätä talousarvion rakennetta edelleenkään ryhmissä ymmärretty? Olemmeko me vieläkin niitä Keisarin uudet vaatteet sadun sankareita, jotka luulevat (kun heille on taitavasti niin uskoteltu), että päätämme jostain, vaikka oikeasti vain kumileimaamme muille vapaat kädet toimia.
Mutta lopetetaan satutunti – talousarviossa sitovia ovat toimintakatteen lisäksi sivuilla 13-16 mainitut toiminnalliset TAVOITTEET ja palvelulinjojen TAVOITTEET. Siis tavoitteet, eivät tulokset tai mitkään euromäärät.
Tänään tullaan käymään keskustelua ja äänestämään monistakin asioista. Suurin osa tekstiesityksistä, kuuluvat osioon, joka ei ole ketään sitovaa tekstiä, vaikka se talousarviokirjassa lukeekin.
Arvoisa puheenjohtaja, Keskusta ei hyväksy tämän kaltaista ylätason talousarviopaperia. Me haluamme lisää läpinäkyvyyttä. Jätimme lokakuun kokouksessa aloitteen tilanteen korjaamiseksi. Siihen ei ole vastattu ja ihmettelen, miksi sitä ei tuotu tämän päivän kokoukseen, vaikka siinä ei eurovaikutuksia olekaan.
On välttämätöntä tietää tarkemmin, mihin määrärahoja budjetoidaan, jotta täällä voitaisiin käydä järkevää keskustelua asioista, jotka ovat sitovia, eikä vain sanoitusta budjettikirjassa, johon kukaan ei jälkikäteen kiinnitä huomiota.
Sitten tärkeisiin varsinaisiin asioihin: Pirha aikoo muuttaa ikäihmisten päivätoiminnan etäpäivätoiminnaksi!
Pirha tulkitsee lainsäädäntöä siten, että ikäihmisten päivätoiminnasta huolehtiminen kuuluu kunnille. Tämä toiminta oli kuitenkin siirretty Pirhalle kun hyvinvointialueet aloittivat, ja kunnat ovat vastaavasti jättäneet talousarvioissaan päivätoiminnan pois. Jos Pirha tässä vaiheessa lopettaa ikäihmisten päivätoiminnan, mutta kunnat ja kolmas sektori eivät ole siihen omissa budjeteissaan varautuneet, jäävät ikäihmiset ilman palveluita. Näin ei voi olla. Kun toimintakykyä ei pidetä yllä, aiheutetaan pidemmällä aikavälillä paljon enemmän kustannuksia, kuin päivätoiminnan järjestämisestä.
Keskusta esittää, että toiminta pidetään ennallaan, kunnes ratkaisu löydetään siihen, kuinka toiminta jatkossa tuotetaan. Pirhan tulee käydä tiiviit neuvottelut muiden toimijoiden kanssa. Tätä koskeva esitys sivulle 48 on ruudulla, ja pirressä.
Talousarviokirjassa on useassa eri kohdassa tuotu esiin tarve siirtyä nk. raskaammista palveluista kevyempiin palveluihin, eli tukea asiakkaiden mahdollisuutta pysyä kotona ja kotihoidossa niin pitkään kuin mahdollista. Tämä on lähtökohtaisesti hieno ajatus. On kuitenkin tärkeätä aina ottaa huomioon asiakkaan toimintakyky.
Keskusta esittää useampaan kohtaan talousarviokirjaa tämän maininnan lisäämistä.
Sivulla 36 : lukee, että Ikäihmisten ja vammaisten osalta ympärivuorokautisen hoivan tarvetta vähennetään kevyemmillä palvelumuodoilla kuten yhteisöllisellä asumisella ja etähoivalla Tähän ESITETÄÄN LISÄTTÄVÄKSI sanat: palvelun saajan toimintakyky huomioiden.
Sivulla 48, kun siirrytään raskaammista palveluista kevyempiin ja asiakkaiden tueksi esitetään erilaisia digitaalisia palveluita, Keskusta huolestui talousarviopaperin sanamuodosta, jossa ykskantaan todetaan, että ”Ikäihmisten palveluissa laajennetaan kotona asumista tukevan teknologian käyttöä ja yöaikaisen kotihoidon peittävyyttä”. ]
Esitimme neuvotteluissa viranhaltijoille kysymyksen, kuinka asiakkaan toimintakyky huomioidaan, ja saimme vastauksen, että asiakkaan toimintakyky ja oma tahtotila aina huomioidaan, ja että Teknologian tarjonta perustuu asiakkaan toimintakyvyn arvioimiseen ja ainoastaan täydentää palvelukokonaisuutta. Keskusta esittää tämän viranhaltijoilsta saadun tarkennuksen lisäämistä itse talousarviokirjaan sivulle 48. näkyy tuolla taululla ja on pirre-järjestelmässä
Sivulla 49, Tavoite ja tavoitetasotaulukkoon Keskusta esittää, että kohtiin 1.1 ja 1.3 lisätään vastaavasti viitteet asiakkaan toimintakyvyn huomioon ottamisesta siirryttäessä raskaammista kevyempiin palveluihin.
1.1. Kotona asumista tukevan teknologian käyttö lisääntyy, [LISÄTÄÄN: asiakkaan toimintakykyarvioon perustuen]
1.3. Laitoshoidon purkaminen etenee suunnitelman mukaisessa aikataulussa [LISÄTÄÄN: palvelunsaajan toimintakyky huomioiden]
Sen jälkeen digitalisaatiosta ja etäpalveluista
Erilaiset sähköiset palvelut ovat hyvä asia – niille, jotka niitä osaavat käyttää ja pystyvät niitä käyttämään. Valtuuston kokouksessa toukokuussa teimme yksimielisen ponsiesityksen siitä, että digipalveluiden laatuun tulee kiinnittää huomiota (määrän ohella). Ymmärrämme, että laadun tarkkailu ei ole yhtä helppoa, kuin määrän, eikä toistaiseksi ole olemassa valmiita keinoja laadun tarkkailuun. Siitä huolimatta laatuun on kiinnitettävä huomiota. Tästä syystä esitämme, että s. 52-53 tavoitteisiin lisätään selkeästi kirjaus ”Digitaalisten ratkaisujen laatu on määrän ohella tärkeä ja siksi laadun arviointiin ryhdytään kehittämään keinoja.”
Lopuksi:
Sivulla 15 Taulukko ja siellä Tavoite: 3.1 [Kehitämme vaikuttavuutta sisäisesti ja valtakunnallisesti kansallinen ohjaus huomioiden]
Esitämme lisättäväksi Tavoitetaso 2025 loppuun, että tavoitteena on yksilöintitaso, joka mahdollistaa mittareiden lisäykset 2026 toimintasuunnitelmaan.
Tämä on linjassa viranhaltijoilta saamiimme vastauksiin aikaisemmin syksyllä.
Arvoisa puheenjohtaja,
Kun vastuu SoTe ja pelastuspalveluista siirtyi hyvinvointialueille, piti samalla myös vastaavan päätösvallan siirtyä hyvinvointialueille. Lainsäädäntöön kirjattiin valtiolle taustavaikuttajan ohjaava rooli. Olemme tämän vuoden aikana kuitenkin saaneet huomata, että Suomen valtio ja valtioneuvosto eli hallitus ei ole suostunut jäämään taustavaikuttajan rooliin, vaan on esityksillään puuttunut räikeästi alueiden toimivaltaan.
Edellisessä asialistan kohdassa keskustelimme asiakasmaksuista. Keskusta ei hyväksy sitä, että hallitus nostaa asiakasmaksujen enimmäismääriä ja vähentää HVA:lta vastaavan rahoituksen. Tässä maan hallitus asettaa HVA:eet puun ja kuoren väliin.
Toinen vastaava päätös on sairaalaverkoston leikkaaminen, josta tänään eduskunnassa päätettiin. Pirkanmaalla se koskettaa Valkeakosken yöpäivystystä, jota ei nyt voida enää käynnistää, vaikka tilanne sitä myöhemmin saattaisi edellyttää.
Keskusta haluaa selvitystä siitä, kuinka yöpäivystyksen lakkautuksen säästöt on laskettu, paljonko ala-pirkanmaan alueelta mennään yöpäivystykseen Tampereelle (kuinka paljon tästä aiheutuu kustannuksia, ja kuinka nämä kustannukset on laskettu), ja kuinka tämä kuormittaa ensihoidon ambulanssikuljetuksia.
Lisäksi haluamme tietää, mitä muita toimintoja on tarkoitus Valkeakoskella lakkauttaa. Onko taustalla systemaattinen alasajo, vai annetaanko sen vain tapahtua itsestään, kun pikkuhiljaa lopetetaan eri toimintoja, kuten esimerkiksi unipoliklinikka alkuvuodesta 2025.
Arvoisa puheenjohtaja, lisään vielä kolmannen seikan, jossa valtio astuu HVA varpaille. Se on hoitajamitoitus. Vaikka hoitajamitoitusta voidaan muuttaa lailla, tulisi HVA rahoituksen kuitenkin perustua todellisiin lukemiin. Ehkä Hyvinvointialuejohtaja Erhola pystyy vaikuttamaan tähän siirtyessään lainaan valtion palvelukseen.
Toivotan Keskustan ryhmän puolesta kaikille hyvää joulunaikaa ja kiitän yhteistyöstä jo tässä vaiheessa, vaikka äänestykset on käymättä. Joulumieltä niihinkin.
Comments